Noooow!!! Sehän ombi koe!!!! Tai ei tää nyt oikeesti oo niinku koe, tai onhan tää, mut ei sillee kuiteskaa.

Eli aloitampa pohtimaan kysymystä numero 1! Eli siis, jos Pantaa löytäisi 10 miljoonaa euroa. Mitä olisi sillä fiksua rakentaa? No aloitetaampa Oonasta, hän haluaisi tehdä kansanäänestyksen luottaen sokeasti siihen, että kansa tietää mikä heille on hyväksi. Empä kyllä menisi vannomaan, että tämä olisi paras mahdollinen idea. Sillä on melko todennäköistä, että Pantaalaiset tietenkin äänestävät olutpanimon puolesta... Jos näin tapahtuisi, se ei välttämättä olisikaan enää niin hyväksi utilitarismin kannalta. Nimittäin jos Pantaalaiset saisivat halpaa olutta, humaltuneitten yöllisten vaeltajien määrä todennäköisesti kasvaisi räjähdysmäisesti. Ja siten ryöstöt, väkivalta ja muut tapaturmat lisääntyisivät... On mielestäni typerä ida edes ehdottaa olutpanimoa tällaisessa tilanteessa, sillä juoppojen aiheuttamat vahingot vain lisäisivät kaupungille tulevia laskuja entisestään. Ihmiset hakevat mielihyvää ja mielihyväähän saa tietysti oluesta. Tämän Oonan ajatuksessahan on se ongelma, että tietäväthän ihmiset tietenkin mikä on heille hyväksi, mutta he haluavat todennäköisemmin sitä mikä antaa nopeimman tien mielihyvään. Eli vaikka ihmiset saattaisivat tietää mikä vaihtoehto on paras, he eivät välttämättä ota sitä, vaan sen sijaan valitsevat huonomman vaihtoehdon, koska sen tuoma mielihyvä on helpommin saatavissa. Ja he eivät siis valitse sitä mikä on heille parasta, vaan sen, mikä tuntuu hyvältä. Kansanäänestyhän on tietenkin hyvä siinämielessä että sillä saadaan kansan oikea mielipide kuuluviin, mutta sen huonopuoli on se, että kansan mielipide ei ole välttämätä se järkevin mielipide. Yrjö ajattelee melko paljolti samalla tavalla kuin minä ja haluaa perustaa laskettelukeskuksen. Laskettelukeskushan on tietenkin parempi vaihtoehto kuin olutpanimo ihmisten hyvinvoinnin kannalta, ja jos kaupunki omistaisi laskettelukeskuksen, se toisi varmasti rahaa kaupungille, ja rahalla saataisiin kouluihin kunnon kouluruoat. No mitä vikaa laskettelukeskuksessa sitten on? Sillähän saa rahaa ja pantaalaiset hyvään kuntoon. Laskettelukeskuksessa työttömille pantaalaisillekin olisi työpaikka. Ongelmahan on siinä että lasketteluksekukset ovat kalliita... Pantaalaiset saattaisivat sentakia käydä laskettelemassa vain harvoin, jolloin suorin yöty ei kohdistu pantaalaisiin vaan turisteihin, jotka tulevat pantaalle laskettelemaan. Pantaalaiset tietenkin hyötyisivät tästä pitemmällä mittapuulla siten, että kouluihin saataisin oikeita perunoita, eikä oppilaiden tarvitsisi enää syödä lämpimällä vedellä täytettyjä superpalloja. Laskettelukeskuksesta itsestään tulisi hupia siten vain ylemmälle keskiluokalle ja ylöspäin, tätähän Yrjö ei välttämättä ymmärrä, sillä hän kuuluu itse ylempään keskiluokkaan. Ja kaikenlisäksi laskettelukeskuksen takana piilee aina se riski, että siitä ei tulekkaan suosittu, ja se  aiheuttaa enemmän menoja kaupungille, kuin tuloja. Tätä ongelmaa ei varmasti esiintyisi olutpanimon kanssa ainakaan jos oletetaan, että pantaa on suomessa... Ja viimeisenä Ilmarin mielipide. Hänen mielestään pantaalle pitäisi rakentaa kulttuuri talo, hän luottaa nimittäin siihen, että pantaalaiset oppisivat arvostamaan kulttuuria, jos he vain saisivat elää sen parissä vähän aikaa. Ilmarin ajatusmaailman ongelma on hieman samanlainen kuin Yrjön. Molemmat nimittäin näkevät vain oman kantansa. Ilmari uskoo sinisilmäisesti, että pantaalaiset alkaisivat saamaan hengellisiä nautintoja taiteentuijottamisesta, jos he vain tuijottaisivat taidetta tarpeeksi pitkään. Tämä on tietenkin sokean Ilmarin mielestä hyvä ajatus sillä hän itse kokee henkisiä elämyksiä taiteen parissa. Mutta se ei silti tarkoita että kaikki, tai edes suurin osa pantaalaisista oppisi oikeasti arvostamaan taidetta. Ilmari luottaa pantaalaisten sivistyneisyyteen liikaa. Hän unelmoi utopiasta, jossa kaikki ihmiset ovat sivistyneitä, rakastavat taidetta ja ymmärtävät mikä on heille hyväksi. Mutta jos testiksi hakisi pantaan kadulta vaikka Raimo Raivoporan paikallisen keskivertoasukkaan, Ilmari saisi tuskin Raivoporaa vakuutettua kulttuuritalon paremuudesta... Miksi? Koska me emme elä utopiassa. Utopia on lähes täydellinen paikka asua, mutta sellaisen saavuttaminen tarvitsee vähän radikaalimpia ratkaisuja kuin kulttuuritalon. Se että Ilmari oikeasti ajattelee että ihmiset kävisivät kulttuuritalossa säännollisesti, on toiveajattelua. Ei nykyihmiset hae kulttuuria kulttuuritaloista. Nykyihmiset heräävät aamulla, katsovat ulos ikkunasta, ihailevat kuinka kaunis päivä on ja räväyttävät verhot ikkunoiden eteen ja kaynnistävät tietokoneensa...Kaiken kulttuurin mitä he tarvitsevat, voivat he köytää netistä, tai jostain muualta kuin kulttuuritalosta. Kulttuuritalosta ei todenäköisesti siten tulisi kovin suosittu ja siellä kävisi vain harvat, Ilmarin kaltaiset ihmiset, joita ei tavallisista kaupungeista montaa löydy. No mikä vaihtoehdoista olisi sitten paras? Minusta viisainta olisi hyödyntää kaikkien kolmen näkemystä, poistaa olutpanimo vaihtoehdoista, ja antaa kansan äänestää, haluavatko he mielummin laskettelukeskuksen, vai kulttuuritalon. Jos pitäisi kuitenkin valita yksi näistä kolmesta vaihtoehdosta, minä olisin Yrjön kannalla, sillä joskus on otettava riskejä suuremman hyvän edestä. Ja laskettelukeskus sisältää omasta mielestäni eniten hyötyjä, näistä kolmesta vaihtoehdosta, sekä laskettelukeskus tukee eniten utilitaristista kantaa pitkällä mittapuulla. No niin! Se siitä! Sitten kysymys no 2!! No eli siis! Onko moraalifilosofian harjoittamisessa mitään järkeä? No ensinnäkin Johan Autio, joka keksi tehdä filosofeille kyseisen testin on hieman hölmö lapsi. Hän ensinnäkin käyttää huonoa esimerkkiä, jossa hukkuva henkilö on kaikille tuntematom, eikä kenelläkään ole mitään syytä olla pelastamatta hukkuvaa. Mutta tässähän ei ole sinäänsä kysymys moraalifilosofian testaamisesta vaan siitä että ahdasmielinen Johan Autio kuvittelee että moraalifilosofian tärkeyttä voi soveltaa jokaiseen mahdolliseen esimerkkiin. Moraalifilosofiaaahan on vaikea soveltaa tilanteessa, jossa on tehtävä nopeita ja ratkaisevia valintoja. Kun joku hukkuu, on vain kaksi vaihtoehtoa: pelastaa hukkuva tai olla pelastamatta. Jos henkilön hukkumisella olisi jokin muu merkitys kuin hänen oma elämänsä tai kuolemansa, voisi hänen pelastamisensa järkevyyttä alkaa ajattelemaan moraalifilosofiselta kannalta. Elämän arvostus kuuluu lähes aina jokaisen ihmisen moraaliin, ja se on kaiverrettu niin syvälle ihmisen alitajuntaan, että sen katoaminen on lähes mahdotonta. Siten tällä, että kaikki lähtivät pelastamaan hukkuvaa, ei ollut omasta mielestäni mitään tekemistä moraalifilosofian kanssa. Joten uskoisin että kaikki pelastamaan lähteneet olisivat vastanneet, että se oli hedän velvollisuutensa ihmisinä jotka arvostavat elämää. Aution ajatusmaailma on siinäkin mielessä ahdas että hän ajattelee yhden teon kattavan koko moraalifilosofian käsittelyalueen. Moraalifilosofia, on niin laaja ja niin monimutkainen asia että Autiolla ei ole mitään oikeutta tuomita sitä turhaksi vain yhden testin perusteella, joka oli vielä huono! Tässä kannassa ei voi olla kovinkaan montaa mieltä, ka uskoisin että kaikki filosofit ja puutarhuri sekä kokki hakkaisivat Aution ihmiselämän halventamisesen takia sekä sen takia että Autio huijasi heidät kaikki hyppäämään lampeen... Tässä pahoinpitelyssä ei moraalisia oikeuksia ajatella! Krhöm! Noniin siis! Kysymys no 3 Eli onko ihminen sitä mitä hän tekee ja valitsee, vai onko hänen tekonsa ja valintansa sitä mitä hänen olemuksensa aiheuttaa!? Vastaus: Ihminen on sitä mitä hän tekee ja valitsee! Ihminen nimittäin ei synny miksikään. Vaan ihminen rakentaa itse elämänsä aikana sen mitä hän on. Pointti on siinä että ihmisillä ei ole olemusta ellei hän sellaista valitse. Olemuksen valinta on tietenkin pakollinen ja väistämätön, sillä ilman olemusta ihminen on verrattavissa tyhjään koteloon. Minusta toisena olluttakaan kantaa ei silti voi sanoa täysin vääräksi mutta minusta asia on kuitenkin niin että teot muokkaavat enemmän olemusta kuin päinvastoin, sillä ihmiselle ei edes synny olemusta ellei hän tee tekoja ja valintoja. Mutta sitten kun ihmiselle on syntynyt kunnollinen olemus, voisin väittää että olemus ainakin ohjailee jonkun verran ihmisen tekoja, olemus saattaa myös antaa painoa ihmisen teoille. Eli jos kyseessä on nopeuskisa että kumpi kerkiää ensin vaikuttamaan toiseen, niin teot voittaa vaikuttamalla olemukseen, mutta jos ajatellaan pitemmällä mittapuulla, saattaisin opa sanoa olemuksen vaikuttavan enemmän tekoihin...Agh! Nyt en olekkaan enää niin varma, kummalla kannalla olen... No! Jokatapauksessa tämä koko juttu on ehkä verrattavissa vaikka viestijuoksuun, eli siihen jossa annetaan se kapula ja toinen alkaa juosta. Teot ovat ikäänkuin se ensimmäinen juoksija joka luo pohjan juoksulle, ja siten olemus on se joka vie kapulan maaliin. Olemus siis ikäänkuin jatkaa siitä minkä teot antoivat sille valmiiksi. Mutta ei voi myöskään väittää että teot häviäisivät kokonaan olemukselle kun olemus on rakentunut, sillä olemusta ei voi väittää vakioksi. Olemus ei aina ole samanlainen, vaan se kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan. Siten voisi siis sanoa taas vaihteeksi, että teot muokkaavat olemusta vaikka olemus hallitsisikin tekoja... Eli tästä syntyy semmoinen mukava kierrätyskompleksi jossa teot ja olemus ikäänkuin painivat keskenään siitä kumpi hallitsee toista. Tämänkin solmun jälkeen haluaisin silti väittää että teot muokkaavat olemusta, vaikka haluaisin kuitenkin mielummin sanoa vaan että teot muokkaavat olemusta !!Enemmän!! kuin olemus muokkaa tekoja. Mutta en halua silti sanoa, että tällaisessa tilanteessa kumpikaan näistä vaihtoehdoista olisi ainakaan täydellinenen voittaja. Teot vaan sattuvat muokkaamaan olemusta enemmän kuinn olemus tekoja. Sanon siis että molemmat kannat ovat päteviä, mutta ensimmäinen kanta on pätevämpi. No Niiin!!! Kyysymyyysss-h nuumero nelijääää!!!eli 4!!(joka ei oo toivottavasti se numero jonka saan tästä blogista...) Hmmmmm....Oikeestaa en tajuu koko kysymystä....kai...no jokatapauksessa se vaikuttaa tylsältä joten skip! Kyyysymysh numero 5! (joka ei myöskään toivottavasti oo mun koenumero)  Ohhoh! Ompa mielenkiintonen ajattelutapa! Eli ihmisen pitäisi voittaa omat vietit ja oppia hallitsemaan niitä täysin, siirtyen myös herra ja orjamoraalin yli! Aika  mahtipontinen ajatus tapa! Mutta ajatushan tietenkin on kaunis, mutta... se vaatii hirvittävän paljon henkistä voimaa että tällaisen aatteen voisi toteuttaa... Ja sellainen voima vaikka kaikilta löytyykin, vain harvat osaavat sitä kunnolla käyttää. Täydellisyyden tavoittelu on varmasti kaunein asia koko maailmassa, mutta se on myös samalla maailman vaikein asia. Orjamoraalin ja herramoraalin ylittäminen on vaikeaa, sillä silloin ihmisestä tulisi yli-ihminen... Yli-ihminen olisi täydellinen...Virheetön, Orja ja herramoraali toimivat ikäänkuin inhimillisyyden rajoina, jos ne ylittää syntyy yli-inhimillinen olento joka ei olisi enää ihminen, tämä olento olisi lähes täydellinen ja siten myös ihmisten näkökulmasta käsittämätön. Vaikka Yli-ihmisen ulkokuori on sama kuin ihmisen hän olisi silti jo lähes määritettävissä omaksi lajikseen. Yli-ihmisellä olisi aivan erilainen moraalikäsitys kuin tavallisella ihmisellä, yli-ihmisen moraali olisi lähempänä sitä ''täydellistä oikeaa moraalia'' kuin tavallisen ihmisen.  Tätä täydellisyyttä on ihmisen mahdoton hahmottaa...sillä se on luonnotonta. Yhtään tälläistä yli-ihmistä ei kuitenkaan ole vielä olemassa. Mutta miksi? Eikö kukaan tiedä ratkaisua herra ja orjamoraalin rajojen ylittämiseksi? Ei. Koska jos joku tietäisi hän olisi yli-ihminen jo syntyessään. Se että ihmisen olisi synnyttävä yli-ihmiseksi on mahdotonta siksi että silloin hän ei voisi enää ylittää itseään, ja siten tulla yli-ihmiseksi niezchen tavoin. Tässä nieztschen näkemyksessä on sen takia pulma, nimittäin ainut tapa miten ihminen voisi ylittää herra ja orjamoraalin olisi että hän ohittaisi nämä moraalit jo ennen kuin kerkiäisi jäädä jommankumman alaisuuteen. Siten ihmisen on synnyttävä täydelliseksi halutessaan olla täydellinen. Tätä on vähän vaikea selittää... Mutta pointti on siinä että nietzcstcshcsthcs.....nietzschen näkemys on ainakin nykyihmisille mahdoton, nietzche nimittäin puhuu ikäänkuin epäsuorasti utopiasta jossa yli-ihmisyys hallitsisi. Nykyihmiset eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä siihen että he kykenisivät ymmärtämään oikean tosi moraalin. Eli todellisen, absoluuttusen ja täydellisen totuuden. Loppu! Jessshhh!!!! vähä oon hyvä!! mä niinku kirjotin kax tai kolme tuntii yhtee menoo! toivottavasti näis ajatuksis oli viel jotai järkeeki... njaa! YYYYyyyyeeeeaaahhhh!!!!! oon paraz!!!